SUKUVIKA
Laivat puuta, miehet rautaaSeksmiilarin rannoilta.
»Tänn tultti hylkkette peräs»”Se on epäilemätä tietty, että tämä Suomen Maa on ollut autia ja korwellinen erämaa. Sillä mejän esiwanhempamme tänne tultuansa, niinkuin luullan, Asiasta, löysit täällä ainoasti metzän korwet ja senkaltaiset maat, jotka ei ollut ikänä ollet sulilla. Jos he osannuit jonkun kalaisen weden paikoille niin he myös kalamisella toimitit itzellensä särwintä” (Suomen Tieto Sanomat).
Ruotsalaiset pitivät Lokalahden eteläistä (Varanpään) saaristoa eräalueenaan arviolta 500 -luvulta lähtien. 700 – 1000 luvuilla asukkaat olivat jo kiinteässä yhteydessä ruotsalaisten kanssa. 1000 – 1100-luvulla ruotsalaiset uudisasukkaat olivat asettuneet alueelle pysyvästi.
Ruotsalaisen ja suomalaisen oikeuden raja Varanpään ja Pitkäluodon välillä tunnetaan vielä 1500-luvulla (A G Fontell, 1888:Om svenska och finska rätten).
Jaon perusteena oli erilainen verotusjärjestelmä."Näistä nyt kyllä myös arvataan, että kaikki luotolaiset ja pohjalaiset ovat Ruotsista eli Gotlandista tulleet. Sillä, että koska kristittömät suomalaiset, jotka silloin pakanat olit ja manteris asuit, tahtoivat tavans perästä vahingoitta, niin näillä olis tilaisuus ollut venheellä eli laivalla kohta Ruotsiin välttää turvaa ja sieltä niinkuin langoiltans ja ystäviltäns pyytämään. Sentähden he ovat kauan ennen kristityt olleet kuin ne muut Suomen hiippakunnan maan asuvaiset" (Mikael Agricola v. 1548).
"Todennnäköistä on, että Lokalahdella - varsinkin saaristossa - oli Agricolan aikaan huomattava määrä ruotsinkielisiä." (Anthoni)
"Alueen ruotsinkielisen väestön kieli on rakenteeltaan, muodoltaan ja sanavarastoltaan läheistä sukua Gotlannin vanhemmalle ruotsin kielelle" (Einar W Juva)
VIHDOINKIN
Sain aloitetuksi jo vuosia haaveilemani juurieni etsinnän.
Onnekseni monia sukuuni liittyviä tutkimuksia on jo olemassa ja tekeillä, niistä on aivan korvaamatonta apua aloittelijalle.
Lapsuudessa kuulemiani tarinoita muistellessa ja niihin liittyviä tietoja etsiskellessä nousee eteen "suuria" kysymyksiä.
—Missä sijaitsee tai sijaitsi talo jossa synnyin Uudessakaupungissa?
—Kauanko lapsuudenkotini Pietilä on ollut sukuni hallussa?
—Keitä olivat Pietari, Simon ja Jacob joista Pietilå, Simula ja Jaakola saivat nimensä.
—Mistä tulee Varanpään kylän nimi (Varangpea, Viikinkiniemi)?
—Entä Perkus (Perkku, Perkvu) ja Lopmeri (Lockmer, glm'r, gull mer, goéland mer)?
—Oliko Varanpään "Kirkmäessä" muinoin (kveeni)kirkko?
—Tulivatko esi-isäni "Gotlandista" ja "Oolandista"?
—Onko tarinoissa äidin suvun gotlantilaisista viikinkijuurissa mitään perää?
—Tuleeko suvun pakonomainen "merikuume" viikinkijuurista
(geneettinen muisti)?
—Miksi ja miten sodassa tuhotun köyhän kalastajakylän kerjäläislapsista tuli retareita?
—Tuliko isoisän sukujuuria Ahvenenmaalta (Jumasta, Jumosta)?
—Berg, Bergius, von Bergenhein, Montan, Montanus … onko Kallialan leski näiden "aatelisnimien" peruskallio – renki Heikki Hieran puoliso?
—Mistä se tulee, että kirkonkirjoista puuttuu lapsen äidin nimi - myös pappissuvuilta, emme tiedä edes Mikael Agricolan eikä hänen poikansa äidin nimiä? Maalaisjärjellä luulisi pikemminkin, että äidistä on aina varmempi tieto – isyyden selvittäminen ennen DNA-testejä oli ennemmin epävarmaa. Merkittiinkö tiedot kirkonkirjoihin niinkuin niiden haluttiin olevan?
—Onko Tuusissa Oolannin sodan aikainen (amiraalin)hauta?
